07 helmikuuta, 2017

Lapsuus ja leikit muuttuvat

Moi!

Pitkästä aikaa, mutta kuitenki! Oon lähipäivinä monesti pysähtyny miettimään, kuinka hassua on et meidän ihmisten maailmassa asiat voi muuttua suhteellisen lyhyissäki ajoissa tosi paljon. Muutos voi tapahtua kumpaan suuntaan tahansa, joko parempaan suuntaan tai sit sinne toiseen. Samalla must tuntuu et eläinmaailmassa asiat muuttuu huomattavasti hitaammin eikä ne muutokset oo yhtä suuria kuin meillä. Joskus tuntuu et eläimet vaan on ja niiden käytös muuttuu, koska niiden ainoo tehtävä on perjaatteessa säilyy hengissä ja lisääntyä. Silloin hengissä säilyy ne yksilöt, jotka parhaiten sopeutuu   muutoksiin. Mut ei ne niitä muutoksia mieti, ei ne osaa.



 Tällä muutoksella tarkotan nyt lapsuutta ja sitä, miten paljon sen mukanaan tuomat leikit on muuttunu pelkästään siinäkin ajassa kun mä olin leikki-ikäinen. Puhelimen mä sain 8-vuotiaana, eikä siinä tietenkään siihen aikaan ollut nettiä saatikka kameraa, mut matopeli löytyi ja siitä olin iloinen! Kuitenkin suurin osa ajasta kului kavereiden kanssa ulkona leikkimässä, eikä silloin ollut puhelinta lähitienoillakaan. Puhelin oli täysin unohdettu leikin ajaksi, ellei se sattuneista syistä kuulunut mukaan leikkiin. Silloinkin tosin käytettiin lankapuhelinta, joka tuohon aikaan vielä ainakin meiltä kotosalta löyty! :D

Sisko on tällä hetkellä siinä iässä, missä me kavereiden kans harvase päivä konkreettisesti tehtiin jotain yhdessä; leikittiin kotia (koti oli varmasti yks suosituimmista leikeistä!!), vakoiltiin toisiamme (haha, tää oli toinen lemppari! :D), käytiin pyöräilemässä, pelattiin kaikkia erilaisia lautapelejä ja sit myöskin käytiin usein koulun jälkeen koulun pihalla leikkimässä maata (jokasella on oma maa, jonka pinta-alaa tulee kasvattaa valloittamalla toisten maata) ja muita ulkopelejä. Toista on siskolla, sillä musta tuntuu, että suurin osa ajasta jonka ne kavereiden kanssa viettää kuluu tietokoneella Simsin pelaamiseen tai tabletilla pelaamiseen. :D Käy ne välillä ulkonaki, mut ei ne siellä kauaa viihdy, jos vertaa pelaamiseen kulutettuun aikaan.


Kun vertaan nykylasten lapsuutta ja leikkejä mun lapsuuteen, niin itseasiassa en mä noita edes leikeiksi voi kutsua. Oon sen verran vanha mieleltäni, että mä miellän leikin sellaiseksi tekemiseksi, jossa tulee oikeasti käyttää luovuutta siihen että keksii jotain tekemistä. Leikkivälineet "rakennettiin" mun aikaan tyhjästä, just esimerkiksi maaleikissä ainoa asia, mitä tarvitsee on hiekkaa ja sopivan kokoinen keppi. Välillä tulee vähän surullinenkin fiilis, kun ajattelee, että varsinkin meillä täällä Suomessa on puhdas ja kaunis luonto, mutta lapset viettävät aikansa mielummin sisällä tabletin ääressä, oli ulkona kuinka kaunis sää tahansa. Muistan, kun mä olin lapsi ja kohdalle sattui hyvä ilma, niin me todellakin vietettiin koko päivä ulkona kännyköiden pysyessä visusti sisällä, tai edes taskuissa, jotta äiti saisi edes jotenkin kiinni.

En mä pelkästään sitä oo miettiny, et lapset ja nuoret käyttävät nykyään suurimman osan ajastaan sähköisten laitteiden parissa, vaan niin tekevät nykyään myös suurin osa vanhemmasta väestä. Tähän vanhempaan väkeen kuuluu esimerkiksi minä, mun vanhemmat ja isovanhemmat. Muistan, kun mulle tuli meidän perheestä ensimmäisenä älypuhelin ja siitä on nyt noin kuusi vuotta. Silloin se oli suuri ihmetyksen aihe ja usein kuuli sellaisia kummastuksen ääniä kuin esimerkiksi; "Miten tuollaista voi muka käyttää?", "Onko siinä nyt hyvä kamera" tai "Mitä kaikkea tuolla tehdään?". Nyt kuusi vuotta myöhemmin tilanne on vähän eri; valehtelematta koko perheen ollessa koolla ei ole mikään harvinainen näky, että jokaisen jäsenen edessä komeilee joko puhelin tai tabletti. Samoin vanhemmat ihmiset, jotka ovat vasta tutustumassa älypuhelinten maailmaan ovat innoissaan niistä ja erilaisia kuvia saa heidän puhelimien kätköistä katsella tuon tuostakin.


Mutta niin se maailma vaan muuttuu, ja ehkä tämä kaikki kuuluu osanaan siihen muutokseen, joka yhteiskunnassa vallitsee kokoajan. Voihan se olla, että tämä on vain puhelinten ja muiden sähköisten laitteiden aikakausi, ja joskus vielä elämme maailmassa, jossa sosiaalisuus ja oikeat leikit ovat vallanneet tilansa takaisin älylaitteilta. Vaikka itse olenkin suuri sosiaalisen median käyttäjä, niin valehtelematta kaipaan välillä myös sitä aikaa, jolloin puhelin oli vain soittamiseen ja leikit olivat asia erikseen. 

Tällaisia ajatuksia tälläkertaa! 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti